Pandemia.

Tauti ei välttämättä ole pandemia, vaikka siihen menehtyisi paljon ihmisiä. Pandemia on maailmanlaajuinen epidemia. Sana Pandemia tulee kreikankielen sanoista Pan, joka tarkoittaa Kaikkia ja Demos, joka taas tarkoittaa Ihmisiä. Pandemia koskee siis tavallisesti kaikkia ihmisiä. Filosofisesti ajatellen ja luonnonvalintaa mukaellen - kaikki tällä planeetalla elävät olennot ovat jollain tapaa symbioosissa keskenään, mutta näin ei ole ainoastaan elävien olentojen keskuudessa, myös elämättömät asiat kuuluvat tähän symbioosiin. Ristiriitaista tästä tekee se, että kaikki on tällaisen päätelmän mukaan yhtä - mutta pidemmän päälle ajateltuna asia on todellakin näin.



Yhteiskunta vaalii tiettyjä arvoja ollakseen yhteyskunta, siinä yhteiskunnan arvopohjalle perustuva merkitys. Mutta kun yhteiskunnan arvoista putoaa pois esim. psyykkinen stabiliteetti tai, fyysinen hyvinvointi, katoaa samassa yhteydessä myös sosiaalinen todellisuus, joka tekee meistä yhteiskunnan jäseniä. Kuulostaako tutulta? Kyllä, yhteiskuntakin perustuu sille oletukselle, että psyykkinen - fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi kohtaavat toisensa tietyn tasapainon mukaisella tavalla. Yhden heilahtelu ja romuttuminen aihauttaa lopulta sen, että loputkaan sen osat eivät toimi toivotulla tavalla.

Pandemian edellytykset ovat, että uusi tauti ilmestyy. Esimerkiksi espanjantauti oli pandemia. Espanjantauti surmasi noin 30–100 miljoonaa ihmistä.
Pandemian muita edellytyksiä ovat, että taudin vaikuttava tekijä vaikuttaa ihmisiin aiheuttaen vakavaa sairautta, ja taudin vaikuttava tekijä leviää helposti ja vahvistuu. Muita Pandemioita ovat olleet esim. Mustasurma, tai toisinsanoen, paiseruttoepidemia ja kolera.



Pandemialla on vain yksi merkitys ihmisille; kuinka vaarallinen tai hyödyllinen se on ihmiskunnalle yleisesti. Tätä kuvataan ns. Pandemian vakavuusasteikolla.

Ihmiskunnan keinot Vakavan pandemian varalle ovat hallinnollisia ja perustuvat lääketieteellisten keinojen ja toimintamallien tunnolliseen noudattamiseen.. Yhteiskunnissa ollaan kehitetty tiettyjä toimintamalleja, joiden noudattaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta ne toimivat luotettavasti ja laajamittaisesti. Ongelmana kuitenkin tässä on se, että yhteiskunta ei ole 100% se mitä yhteiskunta tekstiversiona tarkoittaa. Voidaan ajatella niin, että kaikki ne lait jotka on tehty osoittamaan yhteiskunnan epäjärjestykselle oikea suunta - voidaan kertoa esimerkiksi suomessa tuhannella, jonka jälkeen alkaa hahmottumaan niiden tekijöiden summa, jotka eivät toimi hallinnollisen periaatteen mukaisella tavalla kriisitilanteessa. Eli, se määrä, jota meillä suomessa tehdään rikoksia vuodessa, korreloi suoraan sen totuuden kanssa, että yhteiskunta ei ole tiivis paketti, joka menee tietyssä muotissa edes silloin, kun yhteiskunnan selviäminen on ensisijaista.




Kuinka siis selvitä ilman modernin yhteiskunnan tukea vakavan pandemian aikana, tai jossain muussa tilanteessa, jossa modernin yhteiskunnan rakenteet eivät välttämättä anna suojaa ja todennäköisesti tuottavat ennemminkin massahysterian kaltaista, paniikinomaista toimintaa, joka on ihmislajille hyvin tyypillistä - suurten tapahtumien, tai uhkien edessä. Ihminen on laumaeläin, mutta yksilön selviytyminen saattaa rippuua hyvin pitkälle siitä, että hän pystyy irtautumaan moderneista yhteiskunnallisista malleista ja tukpilareista silloin, kun moderni yhteiskunta ei pysty pitämään huolta hänestä tai hänen omaisistaan.